Konemaisesti etenee aika
raksuttaa hetki hetkeltä huomista kohti
kirjoitan sanoja koneeseen
hän saapuu koneella
ottaa ruokaa koneesta
ja toistaa rutiinit hetki hetkeltä
veden avaamiseen tarvitaan hana
kuluu vettä ja lämmitin lämmittää
inhottaa niin
tiistai 30. joulukuuta 2008
sunnuntai 28. joulukuuta 2008
Sosiaalistumisesta
Käytöstavat ja aitous
käytöstavat ja aitous
käytöstavat ja aitous
kuinka sosiaalistuneita minä heistä haluan,
haluanko oman pään vai marionetin
kun tuntuu siltä, että molempia ei saa samaan aikaan.
käytöstavat ja aitous
käytöstavat ja aitous
kuinka sosiaalistuneita minä heistä haluan,
haluanko oman pään vai marionetin
kun tuntuu siltä, että molempia ei saa samaan aikaan.
Vaarin villahousut
Minä ostin hänelle vaarin villlahousut
ja hän sanoi, ettei ole koskaan saanut yhtä lämmintä lahjaa.
Tietenkin se oli riski,
koska ne olivat yhdenkoon villahousut
ja hän on hyvin pikkuinen nainen.
ja hän sanoi, ettei ole koskaan saanut yhtä lämmintä lahjaa.
Tietenkin se oli riski,
koska ne olivat yhdenkoon villahousut
ja hän on hyvin pikkuinen nainen.
lauantai 27. joulukuuta 2008
Varomisesta
On varomatonta varoa
ja vaarallista tietää
ja olla muistamatta
ettei vaan tulisi virhe
satutus ja haava
riskejä vältellessä kuluvat vuodet notkeasti
jos riskejä välttää haluaa
voi kiertää varoa välttää
olla sivussa
ja aina kuitenkin osuu
ja vaarallista tietää
ja olla muistamatta
ettei vaan tulisi virhe
satutus ja haava
riskejä vältellessä kuluvat vuodet notkeasti
jos riskejä välttää haluaa
voi kiertää varoa välttää
olla sivussa
ja aina kuitenkin osuu
Hetkistä elämisestä
Sinä olit hetken
ja hän
hetkiä hetkiä vain
mutta minä haluan hetken täyttämään koko olemisen
liian lyhyistä hetkistä
koostuu pelkkä kuva
enkä minä kuvilla mitään tee
elämää juon
ja hän
hetkiä hetkiä vain
mutta minä haluan hetken täyttämään koko olemisen
liian lyhyistä hetkistä
koostuu pelkkä kuva
enkä minä kuvilla mitään tee
elämää juon
Kala vedessä?
Kun on niin vilu
ettei jaksa
kun on niin väsy
ettei jaksa
avata ovea
miksi se väsyttää niin?
ettei jaksa
kun on niin väsy
ettei jaksa
avata ovea
miksi se väsyttää niin?
perjantai 26. joulukuuta 2008
Maa juoksee alta lumiseen kuiluun
Maa juoksee alta
vajoaa lumiseen kuiluun
aika putoaa
aika pettää
ja hänkin puhuu
vuosientakaisia puhuu
kukin ristiin omaa asiaansa
minä yritän kohdata
mutta en tiedä, mistä saisin kiinni
Lapsi tulee ja menee
eikä puhu
ainoana läsnä
ja kuitenkin kerrotaan asioita
mikä on tärkeää
ja mitä arvostetaan
tulee läpi
ja painotetaan, että emmehän mekään ole erityisiä
ja kuitenkin ajatellaan, että ollaan
on varaa sanoa se
Yhä enemmän pelkään olla mieltä
pelkään huolissaan oloa
puuttumista
miten sietää asioita
joiden tietää olevan merkityksettömiä
tänään vielä hänelle tärkeitä
ja aikaa ja ikää vielä paljon havaitsemiseen
Olen vanha äärettömän vanha
olen hiljaa
elänyt kauan sitten
nyt on aika tarjota hiljaisuutta
toisten kokea
vajoaa lumiseen kuiluun
aika putoaa
aika pettää
ja hänkin puhuu
vuosientakaisia puhuu
kukin ristiin omaa asiaansa
minä yritän kohdata
mutta en tiedä, mistä saisin kiinni
Lapsi tulee ja menee
eikä puhu
ainoana läsnä
ja kuitenkin kerrotaan asioita
mikä on tärkeää
ja mitä arvostetaan
tulee läpi
ja painotetaan, että emmehän mekään ole erityisiä
ja kuitenkin ajatellaan, että ollaan
on varaa sanoa se
Yhä enemmän pelkään olla mieltä
pelkään huolissaan oloa
puuttumista
miten sietää asioita
joiden tietää olevan merkityksettömiä
tänään vielä hänelle tärkeitä
ja aikaa ja ikää vielä paljon havaitsemiseen
Olen vanha äärettömän vanha
olen hiljaa
elänyt kauan sitten
nyt on aika tarjota hiljaisuutta
toisten kokea
torstai 18. joulukuuta 2008
Metsässä on vielä lunta
Hiljaisuus metsässä on meidän
maa kimaltaa kosteudesta
ja olemme yksi
välillä luulet, että sinun pitää varmistaa turvallisuus
ja hetken olemme eri mieltä
ja taas rauha
olemme yksi polun päällä
maa rapisee
maa kimaltaa kosteudesta
ja olemme yksi
välillä luulet, että sinun pitää varmistaa turvallisuus
ja hetken olemme eri mieltä
ja taas rauha
olemme yksi polun päällä
maa rapisee
maanantai 15. joulukuuta 2008
Onnen siruja
Minä luulen
että sinä mieluummin katselet elämää
kuin elät sitä
se on liian latteaa tai vaikeaa
elää itse
hohdokkaampaa uskoa ja luulla
toisten teoissa säihkettä enemmän
Minä haluan sinulle itse elettyjä hetkiä
rahalla ja tajuntaa muuttamalla saaminen
on kosketuksen varjo
vaikka se sattuu
ja vaikka se on vaikeaa
ja latteaa
että sinä mieluummin katselet elämää
kuin elät sitä
se on liian latteaa tai vaikeaa
elää itse
hohdokkaampaa uskoa ja luulla
toisten teoissa säihkettä enemmän
Minä haluan sinulle itse elettyjä hetkiä
rahalla ja tajuntaa muuttamalla saaminen
on kosketuksen varjo
vaikka se sattuu
ja vaikka se on vaikeaa
ja latteaa
Pohjaton kaivo
Se tulee minua kohti
sen suu on valmiiksi auki
se puhuu puhuu
loputtomasti se puhuu
omaa elämäänsä
suuria valtavia jättiläismäisiä muutoksiaan
se puhuu yksinkertaisia
eikä lopeta
se juoksee perässäni
mihin ikinä menen
kolmen vartin monologin jälkeen
se äkkää kysyä
mitä minä teen jouluna (ainoa mieleen tullut kysymys??!)
minä puhun ajatuksen alun
mutta se kertoo jo omista suunnitelmistaan
ja sitten se sanoo
että olipa mukava tavata
ja että tavataan taas
ja tule käymään
Ja minä pohdin
että mitä se kestäisi
jos joskus sen pysäyttäisin
ja sanoisin oikeasti jotakin
sen suu on valmiiksi auki
se puhuu puhuu
loputtomasti se puhuu
omaa elämäänsä
suuria valtavia jättiläismäisiä muutoksiaan
se puhuu yksinkertaisia
eikä lopeta
se juoksee perässäni
mihin ikinä menen
kolmen vartin monologin jälkeen
se äkkää kysyä
mitä minä teen jouluna (ainoa mieleen tullut kysymys??!)
minä puhun ajatuksen alun
mutta se kertoo jo omista suunnitelmistaan
ja sitten se sanoo
että olipa mukava tavata
ja että tavataan taas
ja tule käymään
Ja minä pohdin
että mitä se kestäisi
jos joskus sen pysäyttäisin
ja sanoisin oikeasti jotakin
sunnuntai 14. joulukuuta 2008
Joulunodotusta
Melkein lamaannun
kun humahdan keskinkertaisuuden aulaan
ryhdyn napostelemaan kaiken peittävää voidetta
ettei kukaan näkisi
melkein lamaannun
kun kurkistan sisustamiseen
kenkien ostamiseen
bensiinin ja sähkön kuluttamiseen
kuristavien seinien
ja muovipakkauksien kertatodellisuuteen
lamaannun
kun lapsia syntyy
ja me keski-ikäiset ja vanhukset kieriskelemme
omassa sokeudessamme
lotraamme pohjavesistöä ilmanalaa uusiutumatonta?
melkein lamaannun
olemassolon ajatuksesta
ja yritän hymyillä jouluvalmisteluille
pienesti pienesti
perinteitä vaalien
nykyaika vaanii ja haukkaa
joka kerta kun olen livistämässä saunan taa
kun humahdan keskinkertaisuuden aulaan
ryhdyn napostelemaan kaiken peittävää voidetta
ettei kukaan näkisi
melkein lamaannun
kun kurkistan sisustamiseen
kenkien ostamiseen
bensiinin ja sähkön kuluttamiseen
kuristavien seinien
ja muovipakkauksien kertatodellisuuteen
lamaannun
kun lapsia syntyy
ja me keski-ikäiset ja vanhukset kieriskelemme
omassa sokeudessamme
lotraamme pohjavesistöä ilmanalaa uusiutumatonta?
melkein lamaannun
olemassolon ajatuksesta
ja yritän hymyillä jouluvalmisteluille
pienesti pienesti
perinteitä vaalien
nykyaika vaanii ja haukkaa
joka kerta kun olen livistämässä saunan taa
tiistai 9. joulukuuta 2008
Läsnä
Minä olen tässä.
En luvannut olla, en lupaa,
mutta olen.
Olen, kun tarvitset,
olen, kun olet valmis.
Olen, kun riitän.
Ei tämä ole paikkaan tai aikaan sidottua
ei mihinkään traditioon,
sinä tiedät,
en lähde mihinkään.
En luvannut olla, en lupaa,
mutta olen.
Olen, kun tarvitset,
olen, kun olet valmis.
Olen, kun riitän.
Ei tämä ole paikkaan tai aikaan sidottua
ei mihinkään traditioon,
sinä tiedät,
en lähde mihinkään.
maanantai 8. joulukuuta 2008
Ruususilmälasit
Kaikilla on hyvä tahto,
ja halu toimia yhteiseksi parhaaksi.
Kaikki näkevät asiat rakentavasti,
ja vilpittömästi tukevat toisiaan.
Tiedonmurusia ei vääristellä,
eikä niitä väritetä,
eikä paisutella suhteettomiksi,
ei muunnella.
Kysytään täsmennyksiä olettamatta,
avoimesti kuullaan.
ja halu toimia yhteiseksi parhaaksi.
Kaikki näkevät asiat rakentavasti,
ja vilpittömästi tukevat toisiaan.
Tiedonmurusia ei vääristellä,
eikä niitä väritetä,
eikä paisutella suhteettomiksi,
ei muunnella.
Kysytään täsmennyksiä olettamatta,
avoimesti kuullaan.
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Aikansa alussa
Miten hentoa ja ohutta on olla aikansa alussa
miten uutta ja rankkaa kaikki on
miten hämmentävää, kun ympärillä parveillaan
ollaan suloisia
ja miten vähän luottamista itseen
vaikka itsessä on kaikki
ja miten jossakin liikahtaa pieni liekki
kun iättömyydessä kohdataan
Ihmisen viisaus ja kokonaisuus on olemassa
kun sitä ei mikään murra
se kasvaa
yleensä vaan joku murtaa
murskaa
paljastumisen pelko
on peloista suurin
viisauden jakaminen
rehellisyyden näyttäminen
raadollisuuden
ihmisen sivistyksen alla
näyttäminen
raiskattavaksi, lainattavaksi, ihailtavaksi
raadeltavaksi
mutta silti siitä voi kasvaa laulu
jonkun toisen laulu
ja se alkaa oksettaa
se muutos, oma sisin alkaa näyttää jätökseltä
toisen kynsissä
Niin puhdas ja idealistinen
pilaantumaton vielä
ei pettymysten taakkaa
ainakaan vielä valtavaa
ehkä kehittyvä selviytyminen
Hyvä on olla varuillaan
Hyvä on olla kadottamatta niitä säkeniä
joita kohti suunnistaa
Mitä jos ei mahdu kaavaan
ja haluaa jäädä vilpittömyyteen
Onnistuu varmaan rosoisemminkin
jos on pohjalla hyvä tahto
ihmisten kesken usein jokin menee rikki
koska harvoin heidän säkenensä ovat yhteneviä
ihmisillä on oma tahto ja oma valo
ja toisten tahtoja halutaan muuttaa omien suuntaisiksi
ja usein on vaikea tietää
mikä on avuksi
ja mikä jättää ikuisen arven
tai muuttaa suunnan kokonaan
miten uutta ja rankkaa kaikki on
miten hämmentävää, kun ympärillä parveillaan
ollaan suloisia
ja miten vähän luottamista itseen
vaikka itsessä on kaikki
ja miten jossakin liikahtaa pieni liekki
kun iättömyydessä kohdataan
Ihmisen viisaus ja kokonaisuus on olemassa
kun sitä ei mikään murra
se kasvaa
yleensä vaan joku murtaa
murskaa
paljastumisen pelko
on peloista suurin
viisauden jakaminen
rehellisyyden näyttäminen
raadollisuuden
ihmisen sivistyksen alla
näyttäminen
raiskattavaksi, lainattavaksi, ihailtavaksi
raadeltavaksi
mutta silti siitä voi kasvaa laulu
jonkun toisen laulu
ja se alkaa oksettaa
se muutos, oma sisin alkaa näyttää jätökseltä
toisen kynsissä
Niin puhdas ja idealistinen
pilaantumaton vielä
ei pettymysten taakkaa
ainakaan vielä valtavaa
ehkä kehittyvä selviytyminen
Hyvä on olla varuillaan
Hyvä on olla kadottamatta niitä säkeniä
joita kohti suunnistaa
Mitä jos ei mahdu kaavaan
ja haluaa jäädä vilpittömyyteen
Onnistuu varmaan rosoisemminkin
jos on pohjalla hyvä tahto
ihmisten kesken usein jokin menee rikki
koska harvoin heidän säkenensä ovat yhteneviä
ihmisillä on oma tahto ja oma valo
ja toisten tahtoja halutaan muuttaa omien suuntaisiksi
ja usein on vaikea tietää
mikä on avuksi
ja mikä jättää ikuisen arven
tai muuttaa suunnan kokonaan
torstai 4. joulukuuta 2008
Vetävät puoleensa
He vetävät minua puoleensa
koska heidän todellisuutensa ulottuu
heidän kokemusmaailmaansa saakka
siis ei sen ulkopuolelle
ja se riittää vakuuttamaan minut
että he eivät kykene ottamaan minua vaikutusvaltansa alle
He eivät ole vastuussa,
luulevat käyttävänsä valtaa,
kun minä kerjään
ja kerjään
ja kun joudun kerjäämään, häpeän heidän puolestaan
He eivät ole vastuussa,
mukavia ovat
Isot ja vastuuntuntoiset
säännölliset
orjallisesti velvotteensa kantavat
eivät minua kiinnosta
silleen
koska heidän todellisuutensa ulottuu
heidän kokemusmaailmaansa saakka
siis ei sen ulkopuolelle
ja se riittää vakuuttamaan minut
että he eivät kykene ottamaan minua vaikutusvaltansa alle
He eivät ole vastuussa,
luulevat käyttävänsä valtaa,
kun minä kerjään
ja kerjään
ja kun joudun kerjäämään, häpeän heidän puolestaan
He eivät ole vastuussa,
mukavia ovat
Isot ja vastuuntuntoiset
säännölliset
orjallisesti velvotteensa kantavat
eivät minua kiinnosta
silleen
tiistai 11. marraskuuta 2008
Krookuksia ja kuoria I – VI
I
Olen monesti yrittänyt vangita hetkiä sanojen sisään
eivät ne taivu
sanoilla häpäisen sen, mikä oli
ja sen, mikä tulee
Olen tehnyt sisäistä siivousta
oksentanut sanoja ja lauseita
nopeaan
laittanut maailmaan
deletoinut kaiken heti
hetkien ruumiit vaeltavat jossain
minun tappamani hetket
Väkivaltaisuudet ja julmuudet kai loppuvat
kun sisällä on puhdasta
ja ruumiit poissa
toivottavasti poissa ikuisesti kaikkialta
sana-allergia hiipii vähin erin
kaipuu jäsentymättömyyteen
leviää kuin infektio
kuka haluaa elää hautausmaalla?
II
Olisiko hän tarvinnut lohtua omaan elämäänsä
miten jaksaisi
kaikkien kanssa?
Oliko hänellä asioita, joilla täyttää itseänsä
kun toiset olivat pohjattomia kaivoja?
Mistä asioista hän oli iloinen?
Osasiko hän olla ihmisten kanssa niin,
että sai niistä itselleen jotain?
III
Tarjosin lahjaksi hetkien kuoria.
Tarjosin selityksiä.
Olin ”fiksumpi” kuin kukaan muu.
IV
”Tulethan lauantaina hautajaisiin,
hänhän tulee kantajaksi.”
Mitä tuollaisiin kysymyksiin vastataan?
En käy katsomassa eläviä sukulaisiakaan,
miksi minun pitäisi haudata kuollut,
joita en ole koskaan edes tavannut?
vastenmielinen
ahdistava
kysymys
V
Minulla on ollut monta ehdotusta
vastenmielistä
ahdistavaa
jos olisin kohteena
inhoaisin niitä.
VI
Pintahelinää vain, pintahelinää
ei ruumiita enää?
skeptismi vaanii
syövyttää
nakertaa
julistan poikkeustilan sitä vastaan
hävettää
kun saakin lahjaksi aidon hymyn,
jollakin on muumioitumaton sana
joku kiinnostuu yksinkertaisuudesta
tavallisuudesta
ilahtuu sanasta
tulee krookus
kuoret rapisevat
Olen monesti yrittänyt vangita hetkiä sanojen sisään
eivät ne taivu
sanoilla häpäisen sen, mikä oli
ja sen, mikä tulee
Olen tehnyt sisäistä siivousta
oksentanut sanoja ja lauseita
nopeaan
laittanut maailmaan
deletoinut kaiken heti
hetkien ruumiit vaeltavat jossain
minun tappamani hetket
Väkivaltaisuudet ja julmuudet kai loppuvat
kun sisällä on puhdasta
ja ruumiit poissa
toivottavasti poissa ikuisesti kaikkialta
sana-allergia hiipii vähin erin
kaipuu jäsentymättömyyteen
leviää kuin infektio
kuka haluaa elää hautausmaalla?
II
Olisiko hän tarvinnut lohtua omaan elämäänsä
miten jaksaisi
kaikkien kanssa?
Oliko hänellä asioita, joilla täyttää itseänsä
kun toiset olivat pohjattomia kaivoja?
Mistä asioista hän oli iloinen?
Osasiko hän olla ihmisten kanssa niin,
että sai niistä itselleen jotain?
III
Tarjosin lahjaksi hetkien kuoria.
Tarjosin selityksiä.
Olin ”fiksumpi” kuin kukaan muu.
IV
”Tulethan lauantaina hautajaisiin,
hänhän tulee kantajaksi.”
Mitä tuollaisiin kysymyksiin vastataan?
En käy katsomassa eläviä sukulaisiakaan,
miksi minun pitäisi haudata kuollut,
joita en ole koskaan edes tavannut?
vastenmielinen
ahdistava
kysymys
V
Minulla on ollut monta ehdotusta
vastenmielistä
ahdistavaa
jos olisin kohteena
inhoaisin niitä.
VI
Pintahelinää vain, pintahelinää
ei ruumiita enää?
skeptismi vaanii
syövyttää
nakertaa
julistan poikkeustilan sitä vastaan
hävettää
kun saakin lahjaksi aidon hymyn,
jollakin on muumioitumaton sana
joku kiinnostuu yksinkertaisuudesta
tavallisuudesta
ilahtuu sanasta
tulee krookus
kuoret rapisevat
Tunnisteet:
hautausmaa,
kohtaaminen,
sana-allergia,
skeptismi
sunnuntai 4. toukokuuta 2008
Neljäkymmentä riviä
En etsi reunoja, runkoja, rajoja,
välttelen niitä.
En etsi käskijää, tilan viejää, ärsyttäjää.
En välitä olla kuka vaan
en se, joka otetaan,
kun ei muuta saa
en halua olla sattuma
merkityksetön
haluan olla ainoa, erityinen,
se, jota ei mistään löydä.
En halua olla kaaviossa siksi,
että minulla on sitä, mitä minulla on
en halua olla mukana
koska olen kiva ja
koska siedän asioita
ja koska viihdyn ja
olen viihdyttävä.
En edes siksi,
että hoidan sen,
mikä minun täytyy ja enemmän.
Minulla ei ole aikaa niille,
jotka tarvitsevat ja
käyttävät minua.
Aikaa sen sijaan on aina niille,
jotka antavat kohdata itsensä.
Niille, jotka minusta rehellisesti nauttivat,
ja niille, joista minä yhtä lailla nautin.
Ja niille, jotka näkevät ja kokevat minut.
Jos sellaisia ei ole,
en tarvitse aikaakaan.
Ei riitä, että tuntuu hyvältä,
pitää myös olla totta.
Ei riitä, että uskoo olevansa totta,
pitää etsiä lisää.
Ihminen,
joka luulee tietävänsä,
meni kiinni.
Ei riitä, että tietää.
Pitää löytää jotakin sen kaiken takaa,
muuta, enemmän…
välttelen niitä.
En etsi käskijää, tilan viejää, ärsyttäjää.
En välitä olla kuka vaan
en se, joka otetaan,
kun ei muuta saa
en halua olla sattuma
merkityksetön
haluan olla ainoa, erityinen,
se, jota ei mistään löydä.
En halua olla kaaviossa siksi,
että minulla on sitä, mitä minulla on
en halua olla mukana
koska olen kiva ja
koska siedän asioita
ja koska viihdyn ja
olen viihdyttävä.
En edes siksi,
että hoidan sen,
mikä minun täytyy ja enemmän.
Minulla ei ole aikaa niille,
jotka tarvitsevat ja
käyttävät minua.
Aikaa sen sijaan on aina niille,
jotka antavat kohdata itsensä.
Niille, jotka minusta rehellisesti nauttivat,
ja niille, joista minä yhtä lailla nautin.
Ja niille, jotka näkevät ja kokevat minut.
Jos sellaisia ei ole,
en tarvitse aikaakaan.
Ei riitä, että tuntuu hyvältä,
pitää myös olla totta.
Ei riitä, että uskoo olevansa totta,
pitää etsiä lisää.
Ihminen,
joka luulee tietävänsä,
meni kiinni.
Ei riitä, että tietää.
Pitää löytää jotakin sen kaiken takaa,
muuta, enemmän…
torstai 24. tammikuuta 2008
Suru
Luovutin jo.
Hylkäsin kaikki toiveet.
Elämä on tässä,
muuta ei ole.
Vähä vähältä näivetän itsessäni
kaikki idut
vähä vähältä annan haihatukseni pois
en usko enää.
Naurua etsin vielä
ehkä ilo tulee
kun sitä ei odota
olen jo riittävän naurettava
voi nauru
älä karkaa
älä ole, suru.
Hylkäsin kaikki toiveet.
Elämä on tässä,
muuta ei ole.
Vähä vähältä näivetän itsessäni
kaikki idut
vähä vähältä annan haihatukseni pois
en usko enää.
Naurua etsin vielä
ehkä ilo tulee
kun sitä ei odota
olen jo riittävän naurettava
voi nauru
älä karkaa
älä ole, suru.
maanantai 14. tammikuuta 2008
Tasmu
Hän saapui
oransseissa froteissaan.
Hän tuhosi kitaransa
ja ui sieluuni,
minun ihmiseni.
Eihän siitä mitään tullut,
mutta niin kauan kun hänen kitaransa lauloi
ja teki kappaleita minulle,
niin kauan kun hän tarvitsi minut uniinsa,
mielikuviinsa,
niin kauan me kuljimme käsi kädessä,
yhtä matkaa.
Mutta elämä karsi oranssit vaatteet
ja pudotteli hänelle harmaat.
Ja minä en enää halunnut häntä,
halusin sen oranssin.
oransseissa froteissaan.
Hän tuhosi kitaransa
ja ui sieluuni,
minun ihmiseni.
Eihän siitä mitään tullut,
mutta niin kauan kun hänen kitaransa lauloi
ja teki kappaleita minulle,
niin kauan kun hän tarvitsi minut uniinsa,
mielikuviinsa,
niin kauan me kuljimme käsi kädessä,
yhtä matkaa.
Mutta elämä karsi oranssit vaatteet
ja pudotteli hänelle harmaat.
Ja minä en enää halunnut häntä,
halusin sen oranssin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)