Kotka ja Norsu asuivat samassa talossa. Heillä oli perhe ja joskus yhteinen perheateria, yhteinen joulu ja samat oljet nukkumista varten. Talo oli iso, mutta piti ollakin, sillä Norsu vei paljon tilaa. Tilaa ei ollut kylläkään riittävästi Kotkan lennellä. Norsulla oli oma Perhonen, joka leikitteli sen kärsällä mielellään. Perhosella ei ollut lupa tulla kuitenkaan Kotkan ja Norsun kotiin, mutta kyllä se tuli, ajatuksen tasolla ainakin ja salaisina teksteinä.
Susi asui lähistöllä omassa torpassaan. Hänellä oli lämmin suhde Naarassuteen, joka puolestaan eleli kaukana korvessa oman Supikoiransa kanssa.
Eräänä päivänä Metsässä oli kevään ja auringon tulon juhlat. Kaikki Metsän eläimet kokoontuivat kohottamaan karhujen tuomia mesimaljoja auringonvalolle. Maljat kohotettiin ja tanner tömisi metsän eläinten tanssiessa elämälle.
Norsun valinta oli jättää Kotka, Perhonen, pesue ja rakas ystävä Susi vaalimaan Metsän musiikkiperinnettä ja tansseja ja keskittyä Naarassuden vokottelemiseen.
