torstai 24. tammikuuta 2008

Suru

Luovutin jo.
Hylkäsin kaikki toiveet.
Elämä on tässä,
muuta ei ole.
Vähä vähältä näivetän itsessäni
kaikki idut
vähä vähältä annan haihatukseni pois
en usko enää.

Naurua etsin vielä
ehkä ilo tulee
kun sitä ei odota
olen jo riittävän naurettava
voi nauru
älä karkaa
älä ole, suru.

maanantai 14. tammikuuta 2008

Tasmu

Hän saapui
oransseissa froteissaan.

Hän tuhosi kitaransa
ja ui sieluuni,
minun ihmiseni.

Eihän siitä mitään tullut,
mutta niin kauan kun hänen kitaransa lauloi
ja teki kappaleita minulle,
niin kauan kun hän tarvitsi minut uniinsa,
mielikuviinsa,
niin kauan me kuljimme käsi kädessä,
yhtä matkaa.

Mutta elämä karsi oranssit vaatteet
ja pudotteli hänelle harmaat.

Ja minä en enää halunnut häntä,
halusin sen oranssin.