Pelkään suljettuja paikkoja lukittuja ovia
lentokoneita, busseja, junia, polkupyöriä,
joita ohjaa joku muu kuin minä itse
Hissejä minä pelkään,
allekirjoituksia sotilasvaloja sormuksia
Pelkään omistusasuntoja mökkejä autoja kauppakasseja
postilaatikkoon kolahtavia laskuja
Pelkään kalentereita kellonaikoja
heräämistä nukkumista aina samaan aikaan
toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia
mainoksia automaatteja
navigaattoriin määriteltyjä osoitteita
lukittuja huomisia
Ihmisiä minä rakastan ja pelkään
ja tulee taas aika, kun haluan sulkea itseni lepattamaan
voittamaan pelon
ja löytämään halun
pakata matkalaukku
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
maanantai 21. huhtikuuta 2014
Kameleontit
Kummallista,
miten sanojen sisältö mitätöityy värittyy muuttuu
jos ne jäävät tyhjiksi,
vaille korvia.
Yhtäkkiä niiden sisältö on likainen,
häpeällinen,
tyhjä.
Ja korvat
vapauttavat ne rumuudestaan,
avaavat uusia aikakausia.
miten sanojen sisältö mitätöityy värittyy muuttuu
jos ne jäävät tyhjiksi,
vaille korvia.
Yhtäkkiä niiden sisältö on likainen,
häpeällinen,
tyhjä.
Ja korvat
vapauttavat ne rumuudestaan,
avaavat uusia aikakausia.
Villi näkökulma
Kun ajatukset kiteytyvät hetkeen,
jossa sanat saavat seurakseen äänen
sijoittuvat kantajaansa
on valittava näkökulma.
Kirottu mieli
Anna minulle voimaa estää se vajoaminen aleneminen
rakkaudennälkään sokeuteen.
Etten vajoaisi,
syyllistyisi miellyttämiseen,
sillä olisihan se taikurimaista,
että saisimme kiteytettyä yhteen hetkeen
kaikki mahdottomuutemme.
Minä rakastan kaikkea,
ja se on se helpompi osuus tässä.
sillä olisihan se taikurimaista,
että saisimme kiteytettyä yhteen hetkeen
kaikki mahdottomuutemme.
Minä rakastan kaikkea,
ja se on se helpompi osuus tässä.
Tunnisteet:
hetki,
mahdoton ihminen,
miellyttäminen,
rakkaudennälkä
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Kelvolliseksi tulemisesta
Sano, uskallanko nousta,
uskallanko kivuta seuraavalle portaalle,
vai katoanko vain hiljaisuuteen
vähin äänin?
Annanko pään painua
ja tyydynkö siihen,
mitä jää?
Uskallanko edetä vain, jos olen vahvempi?
Tulenko vain hätiin
hädän keskellä?
Entä kohtaaminen,
miten sen käy?
Miten ja millä minä ansaitsisin vastavuoroisuuden?
Miten minusta tulisi riittävä, kelvollinen, oikea?
Mikä minusta voisi tulla,
jos ryhtyisin kuuntelemaan myös itseäni?
Tekisin useammin asioita, joita rakastan.
Ymmärtäisin, muistaisin, mitä kaikkea rakastan.
uskallanko kivuta seuraavalle portaalle,
vai katoanko vain hiljaisuuteen
vähin äänin?
Annanko pään painua
ja tyydynkö siihen,
mitä jää?
Uskallanko edetä vain, jos olen vahvempi?
Tulenko vain hätiin
hädän keskellä?
Entä kohtaaminen,
miten sen käy?
Miten ja millä minä ansaitsisin vastavuoroisuuden?
Miten minusta tulisi riittävä, kelvollinen, oikea?
Mikä minusta voisi tulla,
jos ryhtyisin kuuntelemaan myös itseäni?
Tekisin useammin asioita, joita rakastan.
Ymmärtäisin, muistaisin, mitä kaikkea rakastan.
Tunnisteet:
auttaja,
kelvollinen,
kelvoton,
riittämätön,
riittävä,
vahvempi,
vastavuoroisuus
lauantai 19. huhtikuuta 2014
Ääni
Minä kuulin ensin vain äänen,
puhetta,
kiinnostavaa puhetta.
Historian havinaa,
elämänkohtaloita,
suvun ja paikkojen tarinaa.
Olin väsynyt,
mutta korvani jaksoivat,
tumma ääni,
tuttu murre,
kotoisa sävy.
Ja kun lopulta näin ihmisen,
oli vaikea yhdistää ääni ja hän,
mutta kyllä ne kuuluivat samalle ihmiselle.
Lelukaupassa
Se ei tapahdu niin,
että tullaan tilaan ja arvioidaan.
Riisutaan katseilla
ja tarkistetaan,
vastaako tuote tilausta.
Harha ei milloinkaan oikeuta reklamaatioon.
Kyseessä on
täydellinen luomus
koko maailman katsoa kokea sellaisenaan.
Se tapahtuu nöyränä vaivihkaa
sivistys riisuttuna
odotuksia vailla,
kaikki haavat valmiina vuotamaan
tähdet silmissä valmiina läikehtimään
tai polttamaan lelukaupat tyhjiksi
että tullaan tilaan ja arvioidaan.
Riisutaan katseilla
ja tarkistetaan,
vastaako tuote tilausta.
Harha ei milloinkaan oikeuta reklamaatioon.
Kyseessä on
täydellinen luomus
koko maailman katsoa kokea sellaisenaan.
Se tapahtuu nöyränä vaivihkaa
sivistys riisuttuna
odotuksia vailla,
kaikki haavat valmiina vuotamaan
tähdet silmissä valmiina läikehtimään
tai polttamaan lelukaupat tyhjiksi
Tunnisteet:
ihminen,
kohtaaminen,
lelukauppa,
pelko
lauantai 12. huhtikuuta 2014
Aamukahvilla
Vaikka sydän meinaa pakahtua,
pyytää nollausta,
se lyö kumein säännöllisin terävin lyönnein,
vaativasti.
Tuhat sateenkaarta
pilvenreunaa
kukkaniittyä
merta minä olen sydämineni kahlannut
ja kaikilta niiltä pudonnut,
paikattu jeesusteipillä
ja yhä uudelleen
täytän uuden kupin kahvia.
pyytää nollausta,
se lyö kumein säännöllisin terävin lyönnein,
vaativasti.
Tuhat sateenkaarta
pilvenreunaa
kukkaniittyä
merta minä olen sydämineni kahlannut
ja kaikilta niiltä pudonnut,
paikattu jeesusteipillä
ja yhä uudelleen
täytän uuden kupin kahvia.
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Hiljainen kaipuu
Kevät tulee
ja minä olen kuin lunta niskaan saanut krookus.
Kohtaamattomuuksien kierre
velloo ja louhii minusta kullan pois.
Tule jo aurinko,
täytä minut!
ja minä olen kuin lunta niskaan saanut krookus.
Kohtaamattomuuksien kierre
velloo ja louhii minusta kullan pois.
Tule jo aurinko,
täytä minut!
Tunnisteet:
aurinko,
kevät,
kohtaamattomuus,
krookus
tiistai 1. huhtikuuta 2014
Kukkahattuja
Kyllä se niin on
että minä en suostu kutistuskoneeseen
enää.
Rönsyjä ja kukkareuhkoja hatussani
kiidän
valtateitä väärään suuntaan.
En suostu paimentamaan sanojani,
enkä suostu haihtumaan huleina.
Oranssia
oranssia
ja lätäköihin!
Minä haluan roiskuttaa vettä!
että minä en suostu kutistuskoneeseen
enää.
Rönsyjä ja kukkareuhkoja hatussani
kiidän
valtateitä väärään suuntaan.
En suostu paimentamaan sanojani,
enkä suostu haihtumaan huleina.
Oranssia
oranssia
ja lätäköihin!
Minä haluan roiskuttaa vettä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)