Pieni sydän musertuu,
rakkaus murenee,
hapertuu,
leijaa,
oliko sitä ollenkaan?
Vaikka kuinka sanon,
että rakkaus on ainoa asia maailmassa,
joka lisääntyy,
kun sitä jakaa,
se taistelee luopumista,
menee metsään asumaan,
kiukkuaa ja uhmaa,
on aikuista,
prinsessaa ja valtiatarta
ja vain halaus siihen auttaa.
Voi turhuuden turhuus,
miten aika mutkittelee itseään solmuun.
Mitä on kaurapuuron syöminen ja pipon päähän laitto?
Jakamista pakon alla,
luottamuksen vastaan harausta?
- Ketään en tarvitse.
Ainakaan puoleen minuuttiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti