Siinä tilassa olemisen,
vähyyden tunnustamisen,
kaiken tyhjentämisen,
koko rakennelman purkamisen
aika on.
Mitään tavoittelematta.
Se, miten kipeää se on,
en tiedä,
huomaako sitä kukaan,
haluanko pureskella koko elämäntyön mittarit palasiksi,
en tiedä.
Aika on.
tiistai 5. marraskuuta 2013
lauantai 8. kesäkuuta 2013
Kotona
Yhtäkkiä huomasin
olin kotona
minun ei tarvinnut taistella jokaisesta leipäpalasta sukasta ja lämpöasteesta
sekunnista
Saatoin luottaa
Sanat joita puhuin
tulivat kuulluiksi
Ymmärsin teot
olin kotona
katseissa lämmin pilke
teoissa hyväksyvyys ja ihailu
eleissä avoin lokeroimattomuus
Kotona,
kodin tuolla puolen
olin kotona
minun ei tarvinnut taistella jokaisesta leipäpalasta sukasta ja lämpöasteesta
sekunnista
Saatoin luottaa
Sanat joita puhuin
tulivat kuulluiksi
Ymmärsin teot
olin kotona
katseissa lämmin pilke
teoissa hyväksyvyys ja ihailu
eleissä avoin lokeroimattomuus
Kotona,
kodin tuolla puolen
Odotan
Näinä aikoina
vain odotan
että kasat katoavat
tila on vapaa
askeleet eivät tärisytä ennen kuin herään
kova ääni ei sammuta kytevää värettä
ei sammunut ei ole se
se kytee vaarallisen hiljaa
ja odottaa
eräänä päivänä viimeinen tylytys on ohi
pöytä siivottu
johdot pakattu
ja minä odotan
tulee päivä
tulen kotiin joka on taas minun
saan vapauttaa kaiken värinän jälleen sellaiseksi kun se on
vain odotan
että kasat katoavat
tila on vapaa
askeleet eivät tärisytä ennen kuin herään
kova ääni ei sammuta kytevää värettä
ei sammunut ei ole se
se kytee vaarallisen hiljaa
ja odottaa
eräänä päivänä viimeinen tylytys on ohi
pöytä siivottu
johdot pakattu
ja minä odotan
tulee päivä
tulen kotiin joka on taas minun
saan vapauttaa kaiken värinän jälleen sellaiseksi kun se on
perjantai 19. huhtikuuta 2013
Kilpavarustelua
Minä sanoin, että minun varvastani särkee.
Hän sanoi, että hänen varvastaan särkee vielä enemmän.
Minä sanoin, että olen kyllästynyt.
Hän oli minua kyllästyneempi.
Kerroin, etten voi enää nukkua.
Hän ei ollut voinut nukkua pidempään aikaan kuin minä.
Keskustelu päättyi minun hiljaisuuteeni,
hänen puheensa alkoi,
eikä koskaan loppunut.
Hän sanoi, että hänen varvastaan särkee vielä enemmän.
Minä sanoin, että olen kyllästynyt.
Hän oli minua kyllästyneempi.
Kerroin, etten voi enää nukkua.
Hän ei ollut voinut nukkua pidempään aikaan kuin minä.
Keskustelu päättyi minun hiljaisuuteeni,
hänen puheensa alkoi,
eikä koskaan loppunut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)