Tunnistin heidät siitä,
että heillä oli etäisyyttä ja itsevarmuutta,
heitä tavoiteltiin,
ja heitä minä en tavoittanut.
He puhuivat paljon,
ja ottivat kaikki,
ja minun sieluni ui heidän perässään
heidän kokonaan tietämättään.
Paitsi kerran minä sanoin,
ja se, kenelle sanoin,
hämmästyi suuresti.
Jos olisin mennyt lähelle ja kuiskinut lempeästi,
nykyisyyteni olisi voinut olla aika toinen.
Mutta minä en mennyt,
vaan annoin vereni valua hietikoille,
majapaikkoihin ja jokeen
ja jäin odottamaan seuraavaa.
Suutelin heitä kaikkia
yhden kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti