Yksikään vene ei tule.
Tuuli ohittaa.
Sen vaan vaistoaa,
kuin ison jääkaapin ovi aukeaisi,
vihainen katse,
tervehtimättömyys,
hidas torjunta.
Jotain olen kai tehnyt ollut elänyt?
Ja minä kuulin karheasta kirjelmästä,
havaitsen kivettyneet selät,
huomaan jalanjäljen takkini selkämyksessä
ja ihmettelen,
mikä rikokseni on.
Se että kaikki kelpaa,
kaiken jakaa,
se ei riitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti