tiistai 20. toukokuuta 2014

Viisaus

Nyt minä tiedän, miksi nukuin jäisellä patjalla, söin vihreää leipää.

Aloitin aamuni korvientäydeltä meteliä, päiväni loppuivat iloisesti lobotomiaan. 

Hyvin pysyi kiinni, luutui, kuvitelmat kokemukset kaukana minun patjastani....sitä kehtoa kiersivät niin painajaiset kuin iloisesti heiluvat unilehmän utareet ja sorkat.

Ei kommentteja: