maanantai 26. tammikuuta 2009

Savustusta

Jonakin hetkenä minä leijailen ulos talosta
joka on minun
ja minun lasteni koti.
Yhä vähemmän minä mahdun tilaan,
en voi hengittää
ja jokaisesta liikahduksestani syntyy narinaa.
Vaimea ja yhä voimistuva natinan ääni tulee päivään ja yöhön.

Minun täytyy jaksaa.

On se hyvä, että kasvatustieteen laitos synnyttää kaikkitietäviä tietäjiä,
ja loistava juttu on, että jokaiselle sanalle ja teolle löytyy tieteellinen selitys,
jokainen hengenvetoni voidaan todistaa tieteellisesti virheelliseksi.

Ei kommentteja: