Haluaisin kutsua elämäni ihmiset samaan tilaan,
mutta vain yksi heistä sopisi kaikkien kanssa.
Joka jälki on ollut eri
joka kohtaaminen on ollut eri
eri peili
siitä ei tulisi mitään?
Laidasta laitaan
ihmiseni ovat aaltoilleet
Aallot läikkyivät
pärskeiden tunnistamatta pohjaa
joka kerta erilaiset pärskeet.
Elämäni kuva särkyisi ehkä
ehkä niillä ei olisi mitään yhtä?
Ne eivät ehkä näkisi toistensa hyvyyttä
kun ne liikkuvat niin eri ilmastoissa.
Renesanssaan tässä elämässä
aina vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti